Sinä ituhippi ja vegaanihipsterisörsselimössösi – pilaatte suomalaisen ruoantuotannon

First: En missään nimessä väheksy kenenkään ihmisen tuskaa, enkä suomalaisen ruoantuottajan tuskaa. Paha olo aiheuttaa monesti pahoinvointia myös eläimille.

Second: Juusto on niin hyvää. Addiktoivaa. Haisujuustot ja punaviini – tarvitseeko sanoa muuta? Nyt kun jäin asiaa miettimään, tuo rasvatuote on kuin huomaamatta jäänyt pois ruokavaliosta lähes kokonaan. En huolestu, sillä emmehän sinällään _tarvitse_ juustoa.

Pientilallisen huoli on pysäyttävä paikka. Sen toi ilmi facebookissa 25.6.2018 juustotilallinen Riitta Saloniemi.

Käydäänpä heti kärkeen läpi tietyt perusasiat liiketoimintaan liittyen: Yritystoiminnan pitää olla kannattavaa. Ei kai tästä nyt edes tarvitse keskustella? Yleisesti: Jos yrittäjä ei ole tehnyt edes vuosittaisia indeksikorotuksia hintoihin, se tuskin on kenenkään muun syy kuin yrittäjän?

Se bisneksestä.

Takaisin menneeseen – kyllä kiitos

Olisihan se mahtavaa – niin luonnon kuin eläinten hyvinvoinnin suhteen – jos voisimme palata aikaan, jolloin eläinperäiset tuotteet olivat luksusevästä. Silloin, kun eläimiä ei liukuhihnatuotettu, lastattu läjäpäin teurasrekkoihin ja kuljetettu pitkien matkojen päähän tapettaviksi, jotta massat saavat mahdollisimman halpaa ruokaa.

Nyt kuitenkin eläinperäiset tuotteet muodostavat suurimman osan tavallisten ihmisten ruokavaliosta. Lääketeollisuuden lottovoitto?

Käykääpä kurkkimassa perhehelv… marketeissa, mitä jengi ostaa?

Halpuuttamiseen opetettu kansa katsoo vain hintalappuja. Euron, parin jauheliha on peruseväs. Arkijuusto niin ikään. Siinä missä metsästäjä-keräilijä-ihminen onnistui harvakseltaan nappaamaan pikkunisäkkäitä, saalistaa tämän päivän sapiens lihansa vaivattomasti runsailta ja ehtymättömiltä kylmäaltailta.

Yhdestä terveyden suurimmasta peruspilarista, ruoasta, ei haluta maksaa.

Kuten Riitan postauksen kommenttiosiossa joku summasi: ”Enpä usko että mikään ”vegaanimafia” tässä taustalla on vaan perusreiskan halu ostaa halpaa ruokaa, ihan sama mitä se on.”

On ihan selvää, etteivät huippuunsa halpuutetut tuotteet päädy kaupan hyllyihin pientuottajien tiloilta. Siitä olen tuottaja-Riitan kanssa niin samaa mieltä, että pientilalliset arvoonsa. Sen ideologian jaan.

Samoin jaan harmituksen liiketoimintaa piinaavasta byrokratiasta ja tolkuttomantuntuisista velvoitteista. Niitä löytyy liiaksi ihan jokaiselta toimialalta.

Mutta Riitan kirjoituksen osa, jossa syytetään kasvissyöjiä, saa minussa aikaan kaksikätisen facepalm-reaktion.

En ymmärrä, miten suomalaisen eläinperäisen ravinnon tuottajan toiminnan kannattavuus paranisi, jos veget/vegaanit lopettaisivat kotimaisen kasviperäisen ruoan syönnin?

Ehkä nyt kannattaisi osoitella sinne omaan poliittiseen leiriin ja herrakerhojen suuntaan MTK-edunvalvontajärjestö-kaupparyhmittymä -akselilla ja lähteä kaivamaan syitä & ratkaisuja sieltä päin? Miten kuluttajia voitaisiin ohjata parempaan ostokäyttäytymiseen?

Kasvipohjaisen ruokavalion valinneiden syyttely on älyllisesti laiskaa.

Mikä meitä vaivaa? Miksi kaikki voivat huonosti?

Miksi sitten olemme tässä tilanteessa, että tuottajat kipuilevat, eläimet kärsivät ja ihmiset lihovat? Miksi ihmisille suolletaan naurettavan halpaa ruokaa, jota on tarjolla enemmän kuin me oikeasti edes tarvitsemme? Miksi emme välitä siitä tosiasiasta, että maailman terveysjärjestö WHO on listannut prosessoidut lihatuotteet syöpävaarallisiksi, samaan luokan 1 kategoriaan kuin tupakka?

Koska raha.

Lisäksi tämä soijan huutelu kaikessa kasviperäiseen ruokavalioon liittyvässä keskustelussa saa aivoni kiehumaan.

”Hyi soijaa! En kyllä suostu syömään. Vegaanitkin syövät vaan soijaa.”

Whatever floats your goat…

Samaan aikaan oma ruokavalio koostuu tehotuotetuista, ahtaissa olosuhteissa eläneistä nisäkkäistä, supervauhdilla kasvatetuista broilereista ja vasikoille tarkoitetun nesteen jatkojalosteista.

Herkutellaan brassipihveillä, joiden tuotanto tuhoaa sademetsät ja vie mielipuolisia määriä puhdasta vettä köyhiltä ihmisiltä. Puhumattakaan jättimäisistä ulostekertymistä, jotka aiheuttavat ongelmia ekosysteemille ja ympäristölle. Ei mietitä lounasravintola-annosten thai-antibioottikanan alkuperää saati sitä, että mäkkärin hampurilaisten naudanlihasta suurin osa tulee Puolasta, loput Saksasta.

Mutta soija – se se paha juttu on. Hiton vegaanit.

Paha soija?

Suurin osa maailmalla tuotetusta soijasta muuten syötetään tuotantoeläimille. Suomessa 98 prosenttia soijasta tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin – hyi te vegaanit, jotka nappaatte tuon 2 prosenttia! Hyi tofu.

Maailman soijasadosta 80 prosenttia jalostetaan eläinrehuksi. EU:n alueella soija on pääasiallinen karjan valkuaisrehu.

Että zorgemaleijaa – ituhipit eivät syö tätä planeettaa ja sen viljelysmaita tyhjiksi plus kuivata vesivarantoja. Ehkäpä lihaa ja maitoa varten kasvatettavat eläimet sen sijaan tekevät?

Kasvisruokavalio ekologisesti järkevää

Mehän jo tiedämme, että suurin yksittäinen ekoteko, jonka tavallinen kuluttaja voi tehdä, on liha- ja maitotuotteiden vaihtaminen kasviruokavalioon.
”– Vaikutus on paljon suurempi kuin lentojen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella,” tutkimuksen johtaja Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo.

Parempaa maankäytön ja vesivarantojen hyödyntämistä?

Mitä tulee Riitan postauksen osioon ”Nytkö sitten pitää muuttua, laittaa eläimet teuraaksi ja pellolle papuja?” -kommenttiin on todettava, että itse asiassa se voisi olla monelta kantilta viisasta: Miten paljon ruokaa voisimme tuottaa huomattavasti kustannustehokkaammin viljelemällä kasveja suoraan ihmiskäyttöön sen sijaan, että ruokimme niillä ensin tapettavat eläimet?

Entäpä omat hurskasteluevääni?

Nopeasti kollasin, mistä oma kasvipohjaiseen ruokavalioon valitsemani tuotteet ovat peräisin:

Kasvikset ja vihannekset kotimaisia. Herneet ja mansikat niin ikään. Kvinoa, speltti, ravintohiiva ja hampunsiemenet Suomesta. Härkäpavut Suomesta, itse asiassa omalta kylältä. Härkis ja Härkispihvit – täysin suomalaista ruokaa. Plantin ja Yosan kasvipohjaiset, soijattomat ja maidottomat jugurtit samoin. Kuivatut sienet omasta metsästä. Rakastamani linssit ja viinit ovat tosin tuontitavaraa ja iKaffe ruotsalaista, mutta kahviin voisin hyvin valita Valion uuden kauramaidon.

Mitkähän näistä ovat niitä ”vegaanihipsterisörsselimössöjä”, joita postauksen kommenttiosiossa niin moititaan?

Ruokavalioni ei ole täydellinen ja voisin tehdä parempia valintoja – ja itse asiassa yritän koko ajan tehdä. Mietin niitä yhä aktiivisemmin. Joka päivä. Luksuslounaani on Palak Paneer, enkä ole tähän asti ajatellut sitä sen enempää. Nyt ehkä ajattelen.

Toivottavasti myös ne, jotka juustotilallisen postausta ovat jakaneet ja peukuttaneet, valitsevat jo heti tänään kotimaisen pientuottajan tuotteita, ja muistavat tehdä niin myös jatkossa. Koska pientuottajat ❤

Maailma muuttuu

Kenties lihalle ja juustolle käy niin kuin VHS-kaseteille ja kameran filmeille aikanaan? Emme tiedä.

Tässä yltäkylläisyyden maailmassa, jota ostokäyttäytymisemme on viemässä syöksyvauhtia kohti kohtalokasta ympäristökriisiä, meidän on hyvä muistaa historiantutkija Yuval Noah Hararin sanat:

”Kymmenet miljardit eläimet on kahdensadan viime vuoden aikana alistettu teolliselle riistolle, jonka julmuudelle ei ole vertaa maapallon historiassa. Jos uskomme todeksi edes kymmenesosan siitä, mitä eläinoikeusaktivistit väittävät, moderni teollinen maatalous saattaa hyvinkin olla historian suurin rikos.”

Siksi meidän kaikkien pitäisi miettiä ruoka-asioita. Jokainen voi valita paremmin.

Mainokset