Lentokoneessa vieressäni istunut hollantilainen sanoi Bukarestia ”kivaksi”. Minun on helppo olla toista mieltä. Vaikken olekaan nähnyt kaikkia eurooppalaisia pääkaupunkeja, voisin väittää Bukarestin olevan yksi rumimmista. Idyllistä vanhaa kaupunkia lukuunottamatta tienoo ei hivele silmää.

Bukarest on yksi levoton sekamelska. Liikenne on kaoottinen, liikennevaloja ja opastekylttejä on vähän ja autoilijat ovat jäätävän aggressiivisia. Eräs paikallinen sanoikin, että kuskit oikeasti odottavat nyrkki töötöllä pääsevänsä painamaan sitä. Kukaan ei takuulla anna tietä toiselle, ja jos itse päästät jonkun edellesi, reaktiona on aidosti hämmentynyt kuljettaja, joka ei voi tajuta ystävällisyyttäsi.

Romanian pääkaupungin rakennukset ovat juuri niin ex-kommunistisen synkeitä ja harmaita kuin voi kuvitella. Kaupungin jokainen laita on samannäköinen. Kukkakauppoja on joka toisessa kulmassa ollen ainoa piristys ankeuden keskellä. Ihmiset ovat pääasiallisesti varsin ilottomia. Joka paikassa tupakoidaan. Tiivistettynä: Bukarest on masentava.

Ostotapahtumiin kannattaa varata reilusti aikaa. Romanialaisella kaupankassalla simppelikin juttu saataa muodostua ylivertaisen vaikeaksi. Esim. vedenkeittimen ostaminen rosiorilaisesta kodinkoneliikkeestä kesti 20 minuutta. Lisäksi romanialaiset rakastavat leimoja.

Asuimme tälläkin kertaa hyväksi toteamassamme Hemigway Residence –hotellissa. Se on parempi kuin kolme tähteään ja hinta-laatu –suhde yhdistettynä maanalaiseen autotalliin tarjoaa parhaan vastineen; Bukarestissa nimittäin autopaikan löytäminen on varsin haastavaa. Uudehkon hotellin huoneet ovat siistit, ja se näyttää myös ulkoa modernilta ja ei-romanialaiselta.

Palvelu on hyvin straight forward. Meille check in on jo helppoa, sillä respan lady on failannut meidät, ainoat suomalaisvieraat, omaan lokeroonsa, josta tietojen nappaaminen on kätevää. Tullessamme täytimme jääkaapin ruoalla, joten aamupalailu hoitui huoneessa muiden touhujen lomassa. Hotellin lähellä on useita hyviä ruokakauppoja, ja alakertaan on avattu ihastuttava italialainen ravintola aiemmin suljetun tilalle. Parin korttelin päästä löytyy myös vanhassa, upeassa rakennuksessa sijaitseva tasokas intialainen. Viereiseltä minihuoltoasemalta saa näppärästi perusjuomat jne.

Hotellihuoneesta löytyy tosin muutamia hilpeyttä herättäviä detaljeja, kuten mm. jääkaapin oven keskellä oleva kahva (tekee avaamisen yllättävän vaikeaksi), respasta ei saa ekstrapeittoja, jos hotelli on täysi ja keittiössä oleva baarituoli mahtuu nippa nappa lyhyen sivupöydän alle, mutta siihen ei mahdu istumaan. Wifi sentään toimii hienosti. Ja oikeastaan muulla ei olekaan väliä.

Kun pääsee nukkavierusta kaupungista vähänkään sivuun, maisema alkaa olla miellyttävämpi. Itse asiassa todella kaunis. Kunhan silmiin eivät osu ne lukemattomat kaduilla elävät koiraparat, näkymästä voi jopa nauttia.

Bukarestiin ei mene Suomesta suoria lentoja, vaan matkareitti kulkee Amsterdamin kautta (KLM) tai esim. Münchenin tai Düsseldorfin kautta kiertämällä (Lufthansa).

Ennen matkapäätöstä kannattaa kuitenkin miettiä pari kertaa, josko mieluummin valitsisi jonkun oikeasti kivan kaupungin. Bukarest ei ole sellainen. Lisäksi maan eläinrääkkäystilanne on Euroopan pahimpia.