Pikku pyrähdys Lontooseen hyvässä seurassa alkaa tottakai aamusufeella lentokentän Starbucksissa.

Sää oli vähän nihkeä ja harmaa, mutta se ei oikeastaan rassannut. Kelin sietäminen on paljolti kiinni vaatevalinnoista ja siitä, että ajoittain voi nautiskella kupposen kuumaa tai kuohuvaa jossain lukuisista pubeista. Pubit ja puistot – ne ovat Lontoon parhaita puolia. Janskun mielestä ykkösjuttu on – yllätys – shoppailu. Tein jo reissua varatessa selväksi, että tällä kertaa en välittäisi kuluttaa aika Primarkin jonoissa, joten neiti järjesti itselleen ostosseuraa Lontoon lähellä asuvasta kaveristaan.

Shoppailusta en jaksa innostua, mutta ostoskatujen dynaaminen ja eteenpäinkuljettava ilmapiiri kiehtoo minua. Tykkään ytimen sutinasta, ja parasta sitä on seurata turistin ominaisuudessa; kiirehtimiseen ei ole mitään velvollisuutta ottaa osaa.

Samoilimme Notting Hillissä ja kävimme lounaalla tässä The Sun in Splendor -pubissa, joka on alueen vanhimpia. Perinteikkyys ei tosin ulottunut tuon päivän lounaaseen, joka oli aika kauheaa roskaa. Olisi pitänyt älytä kävellä ulos siinä kohtaa, kun näimme tilauksia vastaanottaneen lökäpöksyisen ja velton tarjoilijattaren. Toisaalta, pubin kiva sijainti ja isot ikkunat tarjosivat mahdollisuuden katsella ohilipuvaa ihmisvirtaa sateelta suojassa.

Lenkkarit ulkoilivat Walesin prinsessa Dianan muiston vanavedessä.

Lauantaina aurinko hemmotteli kansaa koko päivän. Meillä meni aamupäivä ihan työnteoksi, ja istuimme läppäreillä siihen saakka, kunnes valon voima veti väkisin ulos.

Kensington Garden on vaan niin kertakaikkisen fantastinen sielunhuilauttamispaikka.

Animals in War. Respect. I’m so sorry. 

Lasi proseccoa painavasta kristallilasista nautittuna maistuu erityisen hyvälle.

Hyde Parkin joulumarkkinat pursusivat nähtävää & tunnelmaa.

Lämmin kuppi lontoolaisittain. Kun niin moni siemaili hymyssä suin näitä höyryäviä juomia, piti meidänkin maistaa. Ainakin tämä oli parempaa kuin Potter-studioiden Butter beer.

Puistojen risteyksessä oli modernia taidetta esittelevä museo, jonka yhteydessä ihastuttava terassi. Pakkohan se oli testata ja cappuccinot auringonpaisteessa kruunasi erinomainen palvelu. Niin ja ravintolan toiletti oli todella siisti.

Lontoossa on paljon hyvätasoisia hotelleja, joskin hintataso tuntuu hillittömältä. Olen tykästynyt erityisesti Blu Grafton -hotelliin, jossa on kaikki palikat kohdallaan sisustuksesta aamiaiseen. Lisäksi hotellin ovelta on vain muutama askel Warren Steerin metroasemalle ja läheltä löytyy hyvä intialaisravintola Shah Tandoori (159 Drummond Street). Lontoon intialaiset ovat jotain niin euforisia, että superlatiivitkaan eivät aina riitä kuvaamaan niiden tarjoamaa kulinaristista nautintoa. Kings Crossin Euro Tandoori (325 Gray’s Inn Rd) on myös erinomainen niin ruoaltaan kuin palvelultaan. Paras tähänastisista on kuitenkin The Indian Diner (54 Rochester Row) ainutlaatuisine curryineen.

Tällä kertaa majoituimme City Roadin varrella olevaan tilavaan huoneistohotelliin, jossa oli 2 makuuhuonetta – Janskulle oma makkari siis. Old Streetin asemalta pääsi sujuvasti sukkuloimaan eteen päin.

Sunnuntaina palailimme kotikulmille Gatwikin kautta via Finnair.