Työmatkan jälkeen on hyvä heittäytyä hetkeksi vapaalle hengailemaan. Koska en ole nähnyt Anne Frankin taloa aiemmilla reissuillani, ajattelin, että nyt siihen olisi tilaisuus. Niin oli ajatellut pari muutakin. Jono oli puolen kilometrin mittainen. Tämä kuva on sen keskiväliltä. Se on otettu lauantaiaamuna kymmenen pintaan.

Sen sijaan viereinen sateenkaarimuistomerkki oli aivan hiljainen. Siellä kuherteli ainoastaan hytisevä pulupariskunta.

Onneksi Amsterdamissa on paljon muutakin kollattavaa ja ihan pelkästään laittamalla tennaria toisen eteen saa ihaillakseen upeita maisemia. Tämä punaisten lyhtyjen laitaman view on suosikkini!

Ja sitten pläjäys damilaista huumoria 😀