Aina vaan Amadores #GranCanaria

Kaipaatko lomaltasi aurinkoa, lämpöä, upeita maisemia, liplattavaa merta, vaaleaa hiekkaa, hyväntuulista menoa, löhöilyä ja kasapäin aktiviteettimahdollisuuksia…? Niin minäkin. Siksi palaamme Gran Canarian Amadoresiin yhä uudestaan, ja joka kerta löytyy aina jotain uutta koettavaa. Edellisellä reissulla tosin olin kuolemanväsynyt, ja makasin poolilla tai biitsillä suurimman osan matkasta – siis sen ajan, kun en tehnyt töitä #yrittäjänvapaus. Tällä kertaa olin päättänyt oikeasti lomailla ja sen tein.

Gloria Palace Royal

Amadoresissa on useita hyviä ja tasokkaita hotelleja, mutta rannan tuntumassa, jyrkkään penkereeseen rakennettu Gloria Palace Royal sopii meidän spekseihimme täydellisesti. Uima-allas on yksi upeimmista ikinä, ja hotellialueella on useita paikkoja, joissa voi nauttia auringosta.

1701-img_6202
Mihin allas loppuu, meri alkaa. Gloria Palace Royal -hotellin alemman kerroksen allasalue.

Spa-osaston lämmin poreallas hellii väsynyttä kroppaa ja hotellin seesteinen fiilis antaa mahdollisuudet mielenrauhan tavoitteluun. Kuntosalista löytyy (jeeeee!) kunnon setti kahvakuulia. Huoneen parvekkeella voi istuskella lueskelemassa sinisen meren välkkyessä edessä kaikessa kauneudessaan ja välttyä pahimmalta paahteelta. Iltaa kohti mentäessä paistettakin kyllä saa ja biksut päällä voi chillailla aurinkoa palvoen ihan omassa rauhassa.

1701-img_6342
Parvekenäkymiä hotellihuoneesta

Sunprime-luokitus tekisi hotellista täydellisen, mutta ainakaan tähän asti tenavameno ei ole päässyt liiemmin häiritsemään. Asiakaskunta koostuu etupäässä saksalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista, suomen kieltäkin kuulee. Ikärakenne on sieltä varttuneemmasta päästä. Fine by me; vanhat pariskunnat ovat yleensä hiljaisia, eivät juttele edes keskenään 😀

img_6198
Gloria Palace Royalin uima-allas ❤ Yksi ihanimmista näyistä ikinä!

Ruokaaaaaa

Aamiainen ansaitsee liudan sydämiä. Olen tällä reissulla ollut joka aamu kello kahdeksan kiinni aamiaissalin ovenkahvassa yhdessä eläkeläisten kanssa kiireettä nautittu kahvi ja nämä maisemat… Huomasin juuri, että tällä reissulla ei tullut kippistettyä yhtään skumppa-aamiaista. Olisi pitänyt, koska Cavalandia ja aina ennenkin.

1701-img_6220
Amadoresin ranta Puerto Ricon puoleiselta vuorelta kuvattuna. Oikealla rinteessä neliosainen Gloria Palace Royal -hotelli

Ei skumppaa ennen puolta päivää -juttu juontaa aamupäivän liikunta-aktiviteeteista. Tykkäämme kävellä, ja olemme mm. pariin kertaan hilppaisseet hotellilta Puerto Ricon puolelle: ensin kunnon hapotus kiipeämällä vuoren päälle (20 min, ensimmäiset 200 m on ihan kamalaa), sitten alastulo ja mutkittelevat portaat (15 min) ja Puerto Ricon rannan syrjästä Kiinan muuria muistuttavalle, Amadoresiin vievälle kävelyväylälle, joka kulkee kallion kupeessa merenrantaa pitkin. Viimeisen viiden minuutin nousun ja puuskutuksen jälkeen takaisin hotellilla noin tunnin lenkin jälkeen. Jestas, että tuntuu hanurissa ja hiki lentää! Ja bonuksena upeat maisemat, joita ihailla.

img_6296
Rantakadun maisemia

Unelmaranta

Amadoresin ranta on miellyttävä ja lapsille vallan passeli. Vaalea hiekka hivelee silmää, ja mielestäni Amadoresin ranta on yksi saaren kauneimmista. Parin euron hintainen Frozen beer sammuttaa janon, kun on ensin aikansa köllinyt aurinkoa palvomassa. Tuolien vuokra 4 €/kpl. Ihan kelvollista evästäkin rantaravintoloista saa; esim. Los Amigos tekee niin hyvää palak paneeria (9,50 €), että sen syötyäni melkein nuolin lautasen. Ihan käsittämättömän onnistunutta soossia – ja vielä turistirannalla. Kokki on kuulemma intialainen, ja sen todella huomaa. Ilta-auringon aikaan riittää taivaanrannassa kaunista katseltavaa.

img_6329
Iltaruskoa Amadoresin rannalla

Amadores Beach Clubilla voi syödä fiinimmin, jos niin haluaa, mutta ainakin skumpat siellä kannattaa käydä nauttimassa – sen verran tyylikäs paikka.

Moganin perjantaimarkkinat

Kävelimme naapuripoukama Playa de Curaan, joka sekin vaikutti varsin kivalta kohteelta ja etenkin rannan äärellä sijaitseva hotelli (nimeä saanut kiinni) näytti upealta; osasta huoneita pääsi suoraan uima-altaaseen, aika jees!

Hyppäsimme Moganiin vievään täpötäyteen bussiin; perjantaimarkkinoille oli menossa pari muutakin. Muistelin matkan olevan lyhyt – mitä se jälkeenpäin katsottuna olikin – mutta reissu tuntui ikuisuudelta: kapea, mutkainen tie korkealla vuorenrinteellä, polkupyöräilijät, joiden takia matkanteko tökki koko ajan ja kuumuus olivat tälle tytölle liikaa. Perillä vannoin, että bussiin en enää nouse. Enkä noussut.

Markkinapäivän ja lounaan jälkeen palasimmekin Puerto Ricoon lasipohjaveneellä. Sattui kivasti tuulinen päivä, joten melkoista vuoristorataa oli tämäkin kyyti. Mutta onneksi ei pelottanut.

img_6264
Markkinatunnelmaa Playa de Moganissa

Niin ja ne markkinat: suosittelen! Kojuja ja mielenkiintoista ostettavaa (vaatteita, käsitöitä, laukkuja, kenkiä, mansikoita…) oli kaikkialla. Ja Mogan on todella kaunis ja idyllinen kylä vuorten syleilyssä. Suorastaan ihana. Harmittaa, ettemme menneet sinne jo silloin, kun hurautimme bussilla Las Palmasiin. Hukkapäivä. Kaupunki ei sytyttänyt millään tavalla ja kelikään ei ollut häävi jne. Vaan tulipahan käytyä. Merkittävin nähtävyys taisi olla Pepe Willberg pyöräilemässä 😀

Sää

Tammikuun +21:n pinnassa liikkuvat lukemat ovat ihanteellisia. Altaalla ei tule liian kuuma ja lenkkeilykin onnistuu ilman puolikuolemaa.

Niin ikävä tuli takaisin reissua muistellessa, että ryhdyimme jo suunnittelemaan seuraavaa matkaa. Tjäreborgilla toki – helppoa ja huoletonta. Täytyy tsuumata matka niin, että pääsemme katsomaan Garbos-illallis-/musiikkishowta, joka on aikataulullisista syistä jäänyt parilta viime reissulta väliin. Se on huikea!

Gloria Palace Royalin allaskuvat on laitettu taustakuviksi niin tietokoneelle kuin puhelimeen ja pädiin, joten niiden kauneudesta voi nauttia jokikinen päivä täällä kaukana pohjoisen vilussa, kun laskee päiviä matkalle lähtöön.

img_6314
Amadoresin ranta ilta-auringossa

 

Mainokset